Tulikronikka Roosan lukukokemuksena.

4.9.2014
KIRJA:

Stephens, John. Tulikronikka. Kirja aikojen alusta II

The fire chronicle. Books of beginning II. U.S.A, 2012.

Suomentanut Kaisa Kattelus     

Kustannusosakeyhtio Tammi, Helsinki (2013)

Sivuja: 435

BLOGGAAJA: ROOSA HIETANEN,  6 lk.    

Kohtauksen tiivistelmä: 

Eräs poika ei pidä taikuutta omaavista ihmisistä ja hän ampuu Katea. Rafe tahtoo tietenkin pelastaa Katen jollain tavalla mutta hätääntyy huomatessaan ettei ole enää ketään joka voisi  parantaa tytön. Ja lopulta Rafe joutuu turvautumaan heidän viholliseensa.

LUKUKOKEMUKSESTA KIRJOITTAMINEN.

Kerro jännittävä kohta ja lopeta: ”Lue, jos haluat tietää lisää”

Ääni kantautui kauempaa kadulta. Kate katsoi polvistuneen Rafen ohi ja näki, että pimeydestä oli ilmestynyt hahmo. ”Arvasin että olisit täällä, kummajainen! Sanoinhan, että saisit vielä maksaa!”

Kate näki että tulija oli sama laihanaamainen poika, joka oli jahdannut häntä, Abigailia, Jakea ja Koppista pitkin katuja aamupäivällä, ja että nyt pojalla oli kädessä ase joka osoitti suoraan häneen.

Heitä ympäröi äänten pauhu, tulen kohina, lähestyvien kellojen kalina, pakenevan väkijoukon huuto, mutta silti Kate kuuli pienen selvän poksahduksen, ja sitten laihanaamainen poika kääntyi ja säntäsi pimeyteen. Rafe oli jo ponkaissut pystyyn, mutta ei selvästi tiennyt mitä tekisi, hän katsoi vain pakenevaa poikaa ja sitten Katea. Kate olisi halunnut sanoa, että kaikki oli hyvin ja ettei Rafen tarvinnut tuijottaa tuolla tavalla, mutta äkkiä hänen polvensa pettivät. Hän ei edes tajunnut kaatuvansa ennen kuin hänen päänsä osui mukulakiviin. Hän hämmästyi tajutessaan, että makasi lumessa. Hän yritti nousta, mutta huomasi ettei pystynyt. Rafen kasvot ilmestyivät hänen yläpuolelleen. ”Mitä… mitä tapahtui?” Kate sanoi. ”Se ampui ohi, vai mitä?” ”Hys, älä puhu”

Kate näki pelon ja huolen Rafen silmissä, ja se säikäytti hänet pahemmin kuin mikään muu. Hän kohotti vaivalloisesti päätään ja näki, että valkoisen mekon etumukseen levisi iso punainen tahra.

”Rafe..”  ”Ei mitään hätää. Me voidaan parantaa sinut. Ei hätää.”

Ensimmäiseksi Kate ajatteli Michaelia ja Emmaa. Hänen oli päästävä heidän luokseen Hän ei saanut kuolla tänne, sillä silloin he eivät ikinä saisi tietää, mitä hänelle oli tapahtunut. Hänen oli päästävä takaisin heidän luokseen. Ja hän kurkotti taikuutta sisällään mutta oli liian heikko. Hän ei kyennyt keskittymään tarpeeksi saadakseen sen hallintaansa, ja taikuus lipesi hänen otteestaan.

”Minun täytyy...”hän kuiskasi ”minun täytyy....” Rafe nosti hänet syliinsä. ”Minä vien sinut jonkun luo, joka voi parantaa sinut. Scrug-ei,ei Scruggsin.... Meidän pitää vain löytää joku väkevä. Väkevä maagi...”

Kate kuuli pakokauhun Rafen äänestä.  
Lue tämä kirja, jos haluat tietää lisää.

Aloin alun perin lukemaan tätä kirjaa koska ensimmäinen osa oli hyvä ja tahdoin heti lukea toisenkin osan. Kirja tempaisi mukaansa melkein heti. Hyvä asia kirjassa oli että juoni muuttui usein ja henkilöitä tuli lisää ja silti vanhatkin pysyivät.

Kirja loppui sen verran jännittävään kohtaan että odotan innolla kolmatta osaa. Tämän kirjan lukemista ei tarvinnut puskea eteenpäin, vaan se oli helppoa ja sain luettua sen kohtuullisen nopeasti.